The local political economy of languages in a Sámi tourism destination: Authenticity and mobility in the labelling of souvenirs1

In this article we use ethnographic and discourse analytic approaches to examine how the labelling of tourist souvenirs affects, and is in turn affected by, the local political economy of language of a tourist destination, which is also a minority language space. We begin by arguing for the importance of our particular focus of study, souvenir labels, in the process of global and local tourism, and consequently as evidence of the interplay of languages, politics and economics. We then consider the distinctive features of the local political economy of language in our particular case study, the multilingual Sámi village of Inari in Northern Finland. In a related discussion, we describe how Inari functions as a site of experiential cultural tourism, and how the purchase of souvenirs is part of the tourist experience. We then go on to describe a number of practices that we have observed in the choice and use of linguistic and visual resources for the labelling of souvenirs in Inari, the delicate balancing act that takes place in these practices between authenticity and mobility, and how this reflects and is reflected in the local political economy of language. Tutkimme tässä artikkelissa etnografiaa ja diskurssianalyysiä hyödyntäen miten matkamuistot ja niiden kuvaukset nimilapuissa rakentuvat kielten paikallisessa poliittisessa ja taloudellisessa konteksteissa samalla niitä rakentaen. Tarkasteltavana oleva turistikohde on alkuperäisenä saamelaiskylänä markkinoitu Inari, joka sijaitsee uhanalaisten saamenkielten kotiseutualueella Pohjois‐Suomessa. Aluksi kuvaamme matkamuistojen tarkastelun kiinnostavuutta kielten, politiikan ja talouden tutkimuksen risteymässä. Seuraavaksi tarkastelemme Inarin kieliympäristöä ja sen nivoutumista paikalliseen poliittiseen talouteen. Tämän jälkeen kuvaamme Inarissa myynnissä olevien matkamuistojen ja niiden nimilapuissa tehtyjä kielellisiä ja visuaalisia valintoja. Matkamuistojen multimodaalisen diskurssin analyysimme kuvaa, miten niihin liittyvät käytänteet tasapainottelevat autenttisuuden ja liikkuvuuden rakentamisen välillä samalla kun ne nivoutuvat paikalliseen kielten poliittiseen talouteen. [Finnish] Mii dutkat dán artihkkalis, mo mátkemuittut ja daid govvideapmi gilkoriin ?addet gielaid báikkála? politihkala? ja ekonomala? konteavsttas nu, ahte dat seammás huksejit daid. Geavahit dutkanvuohkin etnografiija ja diskursaanalysa. Geah?adit turisttaid mátkemeari Anára, mii márkanastojuvvo originála sápmela? gilá?in. Anár lea gilli áitojuvvon sámegielaid ruovttuguovllus Davvi‐Suomas. Álggos mii govvidit, man bero?tahtti mátkemuittuid geah?adeapmi lea gielaid, politihka ja ekonomiija gaskkas. ?uovvova??an mii geah?adit Anára giellabirrasa ja dan, mo dat ?atnasa báikkála? politihkala? ekonomiijai. Dán ma??á mii govvidit, makkár gielala? ja visuálala? válljemat leat dahkkon dain mátkemuittuin ja daid gilkoriin, mat leat vuovdinláhkai Anáris. Min analysa mátkemuittuid multimodálala? diskurssas govvida, mo vierut, mat laktásit mátkemuittuide, dássádallet autentala?vuo?a ja lihkadeami huksema gaskkas seammás go dat ?atnasit gielaid báikkála? politihkala? ekonomiijai. [Northern Sámi]